Elämää, koulunkäyntiä ja energiansäästöä Dresdenissä

Nuorena pitää ja kannattaakin mennä ja kokea. Niinpä tyttäreni eräänä elokuisena viikonloppuna nousi Helsinki-Vantaan lentokentällä Lufthansan siiville ja pienen Münchenissä tapahtuneen välipyrähdyksen kautta päätyi Dresdeniin, jossa hän vietti kolme kuukautta vierailevana opiskelijana paikallisessa lukiossa.

Kaupungin historiasta mainittakoon sen verran että Dresden tuhoutui rauniokasaksi liittoutuneiden suorittamissa pommituksissa 13. – 15.2.1945. Kymmenet tuhannet siviilit menettivät tuolloin henkensä. Tänä päivänä Dresden on moderni, jälleenrakennettu kaupunki – Helsingin kokoluokkaa.

Majoittajina toimi saksalainen perhe, jonka väliaikaiseksi jäseneksi tyttäreni liittyi. Miten se saksalaisten elämä eroaa suomalaisten vastaavasta tällä hetkellä? Vaikuttaako Ukrainan sota tai Venäjän saartotoimet tai jotkin edellisiin liittyvät seikat elämänmenoon? Kyllä, eroja löytyy erityisesti energia-asioissa, saksalaisissa kodeissa usein ole ilmalämpöpumppuja tasaamassa lämpötilojen vaihtelua, saati koneellista ilmanvaihtoa, lämmön talteenotosta nyt puhumattakaan.

Ilmalämpöpumppujen suosio Saksassakin on räjähtänyt käsiin, viimeistään kaasun hinnan nousun myötä Venäjän aloitettua hyökkäyksensä Ukrainaan. Kesä ja alkusyksy 2022 oli Saksassa hyvin lämmin ja elämä oli lokoisaa, kunnes ilmat viilenivät ja saksalainen energiansäästötapa astui kuvaan. Ilmaa vaihdetaan ns. kippi-ikkunoilla, joita pidetään joskus kauankin auki – jopa lämmityskaudellakin. Tuuletetaan hiukan ”harakoille”, kuten me suomalaiset voisimme todeta.

Varsinainen lämmitys säädetään kotitalouksissa ainakin yöksi ja poissaoloajoiksi hyvinkin viileälle ja kun herätään tai tullaan kotiin, taas väännellään säätimistä lämpöä tupaan. Toki automatiikkaakin löytyy, mutta Dresdenin esimerkkikodissa toimittiin näin. Tässähän olisi selkeä markkinarako suomalaisille lämmöntalteenottojärjestelmille sekä kokonaisilmanvaihtojärjestelmille automaattisäätöineen.

Saksalaiset kodit lämpenevät liki 50 % osalta maakaasulla, öljykeskuslämmitys löytyy 25 %:ssa koteja, kaukolämpö 7,5 %:ssa.  Kaukolämpö on yleistä kaupunkivaltioissa kuten Berliini ja Hampuri (osuus niissä 30 %) Saksa on näin ollen hyvin riippuvainen tuonnista energialähteiden osalta. Saksan satamiin ollaankin pikavauhtia pystytetty LNG-varastoja, joilla pyritään pääsemään eroon Venäjän toimittamasta maakaasusta ja tasaamaan kulutuksen vaihteluja. Julkisissa ja yrityskiinteistöissä ilmanvaihtojärjestelmät ovat monesti nykyaikaisempia, usein ilmastointikin kuuluu niihin, joten ehkäpä siksi moni viihtyikin kesällä toimistolla etätöiden sijaan.

Mutta mitenkä siellä dresdeniläisessä lukiossa asiat sujuivat? Kyseisessä lukiossa ei oltu vielä kovin pitkällä digitalisaatiossa ja opetuksessa ei hyödynnetä tietotekniikkaa paljoakaan, tietokoneita ei käytetä tehtävien teossa tai tiedon hankinnassa koulupäivän aikana. Suuria älytauluja löytyi muutamasta luokasta. Kyseisessä lukiossa oli internetiin pääsy vain opettajilla, yhteyksiä ei jaeta oppilaille vaan he joutuivat jakamaan nettiyhteyden omasta puhelimestaan.  Käytössä on Suomen Wilmaa vastaava LernSax – die MeSax portaali ja ”Schulcloud” (suom. koulupilvi).

Yleissivistäviä kouluja on Saksassa yli 32 000 ja koululaisia niissä 8,4 miljoonaa. (statista.de, 2022). Koronan alkaessa toden teolla keväällä 2020 Saksa oli miltei täysin valmistautumaton etäopetukseen. Kovin suurta loikkaa online-opetuksen osalta ei olla vieläkään otettu, ainakaan tämän reissun havaintojen tukemana.  Vaikka Saksassa muutoin e-kirjat ovat suuressa suosiossa ja niiden lukulaitteita on monella, koulumaailmaan nykyaikaiset ratkaisut e-kirjojen muodossa eivät vielä ole yltäneet. E-kirja -loikkaan saattaa mennä vielä hyvinkin muutama vuosikymmen.

Käyttäjäystävällinen kokonaisratkaisu oppimisympäristön digitalisaatioon olisi Saksassa hyvin tervetullut. Opettajat eivät oman työnsä ohella voi kovin suuresti panostaa ajallisesti digitalisaatioon, vaan se olisi tehtävä heille helpoksi ja näin tuoda nykyaikaiset oppimisen ja opetuksen keinot luokkahuoneeseen saakka. Tässäpä mitä maukkain haaste suomalaisille alan toimijoille.

Eläminen Saksassa muunkin kuin energian osalta on kallistunut huomattavasti, korotukset elintarvikkeiden hinnoissa ylittävät jopa Suomen vastaavat. Myös ravintolaruoka on kallistunut selkeästi. Toisaalta Saksan valtio on tukenut kansalaisiaan mm. joukkoliikenteen hinta subventioilla, joilla pyritään kannustamaan kansalaisia käyttämään julkisia ja säästämään polttoainetta. Samoin kaasun hintaa loppukuluttajille säädellään hintakatolla.

Mutta suurena erona meihin, Saksassa juhlitaan edelleenkin paljon ja huomattavan usein. Perheet tapaavat toisiaan ja tuttujaan jopa viikoittain ja kaupungeissa järjestetään eri kaupunginosissa paljon erilaisia tapahtumia. Juhliminen on kuitenkin vielä merkittävästi edullisempaa Suomeen nähden, johtuen juhlimiseen liittyvien juomien alhaisemmista hinnoista. Tätä kirjoittaessani joulumarkkinat Saksassa ovat päässeet hyvään vauhtiin niin pienemmillä paikkakunnilla kuin Dresdenissäkin, jossa onkin yksi Saksan hienoimmista joulumarkkinoista: ”Striezelmarkt”.