Miksi kansainvälistyä? Kansainvälistymisen perusasiat, haasteet ja sudenkuopat

Kansainvälistymisellä tarkoitetaan yleensä oman yrityksen markkina-alueen laajentamista oman maan ulkopuolelle. Globalisaatio edesauttaa kansainvälistymisen ajattelun ja hyväksymisen etenemistä, ja erityisesti sähköinen ympäristö aikaansaa globalisaation edistymistä.

Miksi kansainvälistyä?

Suuret yritykset ovat jo kansainvälistyneet ja erityisesti BtoB -maailmassa pienempien yritysten on seurattava perässä. Kansainvälistyminen toteutuu usein pk-yrityksellä lähialueille. Osalla lähialueista toimintakulttuuri on usein lähes samanlainen ja tavaroiden tai palveluiden toimittaminen ei aiheuta suuria ongelmia.  Kansainvälistymistä helpottavat erilaiset yhteenliittymät ja yhteistyökuviot eri maiden kesken, kuten EU ja pohjoismainen yhteistyö Norjan kanssa.

Varsin usein kansainvälistymistä tarkastellaan suppeasti keskittyen vientiin, mikä ei kuitenkaan ole viisasta, koska moni yritys kansainvälistyy ostamalla tuotteita tai palveluja ulkomailta ja saavuttaen näin kilpailuetua. Yritys voi kansainvälistyä myös palkkaamalla ulkomaista henkilökuntaa, joka erityisesti työvoimapula-aloilla on hyvinkin varteenotettava vaihtoehto.

Kansainvälistymisen syyt ovat moninaiset. Yleensä se lähtee siitä, että yrityksen omistajat tai johto haluavat kansainvälistyä. Kansainvälistyminen voi tapahtua myös asiakkaiden vaatimuksesta tai toivomuksesta esimerkiksi sellaisessa tapauksessa, kun asiakasyritys laajenee ulkomaille. Kansainvälistyminen toteutuu myös, jos myyjät ovat ulkomailla.

Yleensä kansainvälistymisellä haetaan liiketoiminnallisia hyötyjä, joko kasvua ja/tai kannattavuutta. Kotimaanmarkkinat ovat pienet ja helposti kyllästetyt. Jo Ruotsissa markkinat ovat kaksi kertaa suuremmat kuin Suomessa. Saksaan mentäessä markkinat kasvavat yli 10-kertaiseksi.

Kansainvälistymisen syynä voi olla myös kotimarkkinoiden kysynnän laskeminen. Kansainvälistymispaineita tuo, jos kotimaiset kilpailijat ovat hyötyneet kansainvälistymisestä esimerkiksi erikoistumisen ja pitkien tuotantosarjojen ansiosta. Kansainvälistyminen voi parantaa kannattavuutta, jos uusi kohdemarkkina tasaa kotimaan toiminnan sesonkivaihteluja. Motiivina voi olla myös raaka-aineiden ja työvoiman saanti.

Kansainvälistymisen perusasiat

Perusasiat kansainvälistymisessä ovat tahto, riittävä mahdollisuus ja todennettu tieto sen olemassaolosta ja kyky kansainvälistyä sekä riittävät resurssit. Tahto on oltava omistajien lisäksi yrityksen johdolla ja myös muulla henkilöstöllä. Riittävän mahdollisuuden olemassaolo selviää tutkimalla ja testaamalla valitulla kohdealueella. Sen voi tehdä itse, mutta usein se maksaa enemmän kuin että käyttää asiantuntijaa, jonka tekemän selvityksen perusteella saa perustiedot markkinasta ja sen toiminnasta. Selvitettävä on, olemmeko kilpailukykyisiä mahdollisella uudella markkinalla ja pystymmekö toimimaan siellä kannattavasti. Lisäksi tarvitaan riittävät taloudelliset ja henkiset resurssit, koska kansainvälisessä toiminnassa mittakaava on usein toinen kuin kotimaassa.

Kansainvälistymisen haasteet ja sudenkuopat

Kansainväliseen liiketoimintaan sisältyvät samat riskit kuin kotimaan liiketoimintaan. Kuitenkin kansainvälisessä liiketoiminnassa on enemmän sudenkuoppia kuin kotimaan liiketoiminnassa. Kansainvälisen kaupan riskit voidaan jakaa kaupallisiin riskeihin, maariskeihin sekä tavaroihin ja palveluihin liittyviin riskeihin. Kaupalliset riskit johtuvat sopimuskumppaneista tai markkinoista. Jos kaupasta ei tehdä erikseen kauppasopimusta, voi tarjous olla ainoa dokumentti, johon kaupan ehtoja  on kirjattu. Maariski käsittää puolestaan poliittiset ja taloudelliset riskit, ja tavaroihin ja palveluihin liittyvät riskit ovat odottamattomien ulkoisten tekijöiden aiheuttamia vahinkoriskejä. Maakohtaisista asiakirjoista ja määräyksistä saa tietoa mm. Business Finlandin julkaisemasta Laivauskäsikirjasta, johon on koottu yli 190 maan tuontimääräyksiä (http://www.exportfinland.fi/laivauskasikirja).

Riskejä voi hallita sopimuksilla, joissa osapuolten oikeudet ja velvollisuudet on määritelty riittävän selkeästi ja laajasti. Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n mallisopimukset auttavat yrityksiä laatimaan kansainväliseen kauppaan liittyviä sopimuksia. Sopimusmalleja on saatavilla tavaran kauppasopimuksesta, agentti- ja jälleenmyyntisopimuksesta sekä salassapitosopimuksesta. Incoterms 2020 -toimitusehdot helpottavat tavaran toimituksesta sopimista ja rembursseja (ostajan pankin kirjallinen sitoumus kauppahinnan maksamisesta myyjälle) ja perittäviä sekä takauksia koskevat ICC-säännöt ovat maailmanlaajuisesti tunnustettuja (https://icckauppa.fi/).

Tutustu kansainvälistymispalveluihimme