Ennustaminen on vaikea laji

Luin hiljattain Philip Tetlockin kirjan ”Superennustajat, ennustamisen taito ja tiede”. Tetlock todisti jo vuonna 2005 laajalla empiirisellä tutkimuksella kuinka jopa ns. asiantuntijoiden ennustukset omalla alallaan ovat hieman sattumanvarauksia arvauksia parempia. Asiantuntijat ennustavat matemaattisilla malleilla, simulaatioilla ja todennäköisyyslaskennalla esim. säätä, ja osumatarkkuus usein yllättävänkin hyvä. Sitten on näitä kansanennustajia, jotka tutkivat sammakonreisiä, lintuja ja kaloja…, ja yllätys yllätys, sieltäkin osutaan usein oikeaan. Tässä vuonna 2016 ilmestyneessä kirjassaan Tetlock toteaa, että joillakin on poikkeuksellinen kyky ennustaa muita paremmin. Yhteistä heille on älykkyys, havainnointikyky ja vahva analyyttisyys. Tunsin aikanaan Mika Mannermaan, nyt jo edesmenneen tulevaisuudentutkijan, jolla oli näitä ominaisuuksia. Hän laati vuosituhannen vaihteessa megatrendejä, jotka ovat osuneet varsin hyvin kohdalleen.

Mutta harhaankin mennään valitettavan usein. Bill Gates, alansa johtavia ajattelijoita, totesi aikanaan, että 640 kb tallennustilaa pitäisi riittää kenelle tahansa tietokoneen käyttäjälle. Kokenut poliitikko, Paavo Väyrynen, totesi kirjassaan vuonna 1986, että Neuvostoliiton talousmahti jatkaa kasvuaan ja, että Berliinin muuri on ikuinen. Muuri kaatui vuonna 1989 ja Neuvostoliitto romahti pari vuotta myöhemmin.

Yrityselämässä on nyt viimeisten vuosien aikana digitalisaation myötä jouduttu pohtimaan bisnestä uusiksi monessakin yrityksessä. Koronapandemia on kuluvana vuonna muuttanut asioita ja tuonut merkittäviä muutoksia bisnekseen ja asiakkaiden käyttäytymiseen. Yritysjohdon on tehtävä päätöksiä tulevaisuuden suhteen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Päätökset muutetaan suunnitelmiksi ja ne perustuvat ennusteisiin. Lyhyellä aikavälillä meidän on ennustettava esim. kassavirtaa, ja data tulee myynti- ja ostoreskontrasta. Vuoden tähtäimellä meidän on tehtävä budjetti ja pitemmällä, noin 3-4 vuoden jaksolla, teemme liiketoimintasuunnitelman. Ennusteet perustuvat siis tietoon, mutta myös uskomuksilla on merkitystä. Mitä kauemmas ennustamme, sitä vähemmän perustamme arvioitamme tietoon.

Yrityspäättäjien on havainnoitava ympäristöä huolellisesti ja käännettävä sieltä havaitut signaalit oman yrityksen elämään sovelletusti. Mitä tapahtuu valtakunnan politiikassa? Millainen tulos saavutetaan mm. USA:n presidentinvaaleissa? Mitä Venäjällä ja Kiinassa tapahtuu? Näiden kolmen suurvallan tekemiset vaikuttavat kaikkien elämään. Miten ilmastonmuutos kehittyy ja mitä siitä seuraa? Miten ympäristöarvot ja ylipäänsä arvot asiakkaiden ajatuksissa muuttuvat? Raaka-aineiden hintakehitys ja saatavuus? Teknologian kehitys ja menetelmien uudistuminen? Miten työn tekeminen muuttuu, etätyön yleistyminen? Paljon siis löytyy muuttujia, jotka vaikuttavat päätöksentekoon. Tärkeää on nyt seurata ja ennustaa kilpailijoiden ja asiakkaiden käyttäytymistä. Oltava lähellä asiakasta ja kuunneltava, havainnoida, ymmärtää ja tehdä analyyttisesti johtopäätöksiä sekä toimia.

Ennustaminen on tiedettä, tietoa ja taitoa. Se on todennäköisyyksien määrittämistä. On ymmärrettävä, että se on vaikea laji. Tulevaisuudentutkijat tekevät sitä työkseen. He etsivät heikkoja signaaleja, määrittävät megatrendejä ja laativat skenaarioita. He yrittävät ymmärtää laaja-alaisia yhteiskunnallisia ilmiöitä ja niiden vaikutusta eri elämänalueille tiedon avulla monitieteellisesti. Me yrityselämän toimijat olemme harrastelijoita, mutta meidän on ennustettava, jotta me menestyisimme.

Faktat vai vaistot? Molempia tarvitaan, mutta…, missä suhteessa? Luota kuitenkin myös vaistoosi, intuitioosi! Jonkun näkemys osuu oikeaan ja toivottavasti se olet sinä. Äläkä masennu, jos joskus erehdyt.  Ole itsellesi armollinen tässä suhteessa.


Julkaistu 28.09.2020