Parempaa odotellessa

Lakkokevät on ohi, päättyen aika roimiin palkankorotuksiin. Elämme alkavan laman aikaa. Jos otetaan esimerkiksi rakennusteollisuus, ollaan menossa alaspäin. Miten on, kun nykyiset kohteet valmistuvat, onko uusia kohteita alkamassa? Sopii epäillä. Huomioitava on myös energiapuoli, nouseeko maalämmön tai vetytalouden osuus nykyisestään. Tuleeko kiinteistöyhtiöt ajautumaan konkurssiin kohonneiden hintojen vuoksi ja pysyykö hinnat nykyisellä korkealla tasolla. Onko taloyhtiössä asukkaita, joilla ei ole varaa maksaa kohonneita kustannuksia? Saako taloyhtiöt lainaa? Lisäksi metsäteollisuudesta on tullut huonoja uutisia.

Entä jos seuraavissa USA:n presidentin vaaleissa Biden häviää ja Trump tulee tilalle? Silloin on usko USA:n demokratiaan koetuksella. Jos Trumpista tulee presidentti, tekeekö hän jonkinlaisen diilin Putinin kanssa? Mikä on silloin Venäjän merkitys Suomen taloudelle? Venäjän merkitys Suomen taloudelle on pienentynyt selvästi 2000-luvulla. Suomen ulkomaisista tuloista vuonna 2021 oli Venäjältä suoraan saatavien tulojen osuus enää noin 4 prosenttia.

Yleinen usko on, että lama on jo alkanut. Inflaatio on aika korkea, vajaa 10%. Suomella on n. 140 miljardia euroa velkaa. Lama on tietyllä tavalla henkinen juttu, sitä saa mitä tilaa. Toisaalta on aika pitkä nousukausi takana. Sen jälkeen, kun suhdanteet on keksitty, nousukauden jälkeen tulee aina laskukausi. Vientitoimintamme nyykähtää, jos kohdemaissamme tulee suuria laskukausia.

Tällä hetkellä kannattaa laittaa investoinnit jäihin ja odottaa mitä tulee tapahtumaan. Julkinen tieto kertoo, että lama olisi lyhyt ja syksyllä suunta selvästi ylöspäin. Toivottavasti on näin. Nyt kannattaa tehdä yrityksen kehittämistoimia. Virtaviivaistaa yrityksen toimintaa ja suunnitella tulevaa sekä pitää huolta siitä, että on paukkuja noususuhdanteeseen. Esimerkiksi kansainvälistymisselvitysten tekeminen kannattaa käynnistää nyt.