Digitalisoituminen – uhka vai mahdollisuus?

Digitaalinen liiketoiminta on meille kuluttajina ollut arkipäivää jo pitkään. Ensimmäisenä kuluttajapalvelunsa verkkoon siirsivät pankit jo 1990-luvulla. Matkatoimistot lähes katosivat katukuvasta 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun matkavaihtoehtojen vertailu ja varausten tekeminen verkossa muutti koko toimialan luonteen. 2010-luvulla opimme käyttämään sähköisiä terveydenhuoltopalveluja. Kaikkien vaivojen takia ei tarvitse enää mennä terveysasemalle vaan monet vähemmän vakavat terveydenhuollon ammattilaisen konsultaatiota vaativat tarkastukset ja diagnoosit tehdään verkossa. Suurin osa asioinnista viranomaistenkin kanssa tapahtuu sähköisesti. Esimerkiksi 90 % kaikista verotusasioista hoidetaan vero.fi -palvelun kautta. Lista digitalisoituneista palveluista on loputon.

Yhä useammin kuluttajan oletus on, että ostotapahtumat ja yhteydenpito myyjäyritysten kanssa tapahtuu sujuvasti hyvin toimivan verkkopalvelun kautta. Myös suurin osa yritysten välisestä kaupasta hoidetaan sähköisin järjestelmin – usein jopa automaattisesti niin, että ostajan tehtäväksi jää vain hyväksyä tilaushistoriaan perustuva algoritmin ehdottama tilaus. Myyjän järjestelmän lähettämän automaattisen tilausehdotuksen laatimisessa otetaan huomioon sellaiset tekijät, joiden tiedetään vaikuttavan kysynnän vaihteluun, kuten esimerkiksi ennustettu sää (päivittäistavarakauppa) tai odotettavissa olevat liikennemäärät (liikenneasemat).

Suuryrityksillä digitaaliset ratkaisut ovat liiketoiminnan standardi. Niillä on ollut hyvät resurssit toimia edelläkävijöinä ja tehostaa toimintaansa aina ajanmukaisilla tietojärjestelmillä. Investoinnit ovat perinteisesti olleet kalliita mutta suuressa yrityksessä suurten volyymien optimointi maksaa isonkin tietojärjestelmäpanostuksen nopeasti takaisin. Toisaalta monet aloittavat startupit rakentavat koko liiketoimintansa alusta alkaen digitaaliselle pohjalle. Niillä ei ole painolastina perinteistä liiketoimintainfrastruktuuria ja siksi järjestelmät ja toimintatavat ovat lähtötilanteessa valmiiksi keveitä ja LEAN-ajattelun mukaisia. LEAN-filosofiasta voit lukea lisää johtavan konsulttimme Tuuli Mustosen blogista.

Kun suuryritykset porskuttavat ja startupit ponnistavat alun perinkin korkeammalta, kenellä sitten on riski jäädä digitalisaatiokehityksessä jalkoihin? Vastaus on perinteiset, usein pitkänkin historian omaavat pk-yritykset. Liiketoiminta on asettunut jopa vuosikymmenien kuluessa tiettyyn hyväksi havaittuun asentoon, bisnes on pyörinyt totutusti eikä välitöntä painetta sähköisten liiketoimintamallien käyttöönottoon ole ollut. Pk-yritysten resurssit eivät yleensä myöskään ole olleet niin vuolaat, että omiin tietojärjestelmiin olisi ollut mahdollisuutta panostaa. Omien tietojärjestelmien kehittäminen – tai kehityttäminen – ei tietenkään olisi ollut järkevää, koska jokaisen yrityksen on keskityttävä omaan ydinosaamiseensa.

Vaikka kaikki pk-yritykset eivät toistaiseksi ole hyödyntäneet digitalisoitumisen mahdollisuuksia tai kohdanneet digitalisoitumisen vaikutuksia, emme voi uskotella, että digitalisaatio olisi samuelbeckettmäinen Godot, joka ei koskaan saavu. Liiketoiminta lähes kaikilla toimialoilla on muuttunut sähköiseen suuntaan viimeiset vuosikymmenet ja on oletettavaa, että kehitys jatkuu samansuuntaisena tulevaisuudessakin. Teknologia sulautuu kaikkeen tekemiseen ja vaikka monet perusolettamat maailmasta ovat viime viikkoina mullistuneet, teknologian asema tuskin on menettämässä sijaansa.

Paras uutinen on, että yritykset, jotka eivät ole vielä lähteneet mukaan digiloikkaan, voivat nyt sen tehdä helpommin ja edullisemmin kuin koskaan aiemmin. Useimmat tarvittavat tietojärjestelmät ovat nykyisin hankittavissa Software as a Service -periaatteella ja yrityskohtaisten räätälöintien kustannukset eivät ole enää päätähuimaavia. Järjestelmissä on standardoidut rajapinnat ja eri järjestelmiä voidaan integroida lähes yhtä helposti kuin legopalikoita.

Toisin kuin Samuel Beckettin Vladimir ja Estragon jäivät vain odottamaan Godot’n tuloa, pk-yrityksen johtajan on otettava aloite omiin käsiinsä. Johtajan on selvitettävä, miten omaa liiketoimintaa voisi sähköisten ratkaisujen avulla kehittää. Vaarallisinta on jättää tekemättä mitään ajatuksella ”digitalisaatio ei kosketa meitä”.

Jos itse pitää digitalisaatiota omaan toimintaan vaikuttamattomana, kilpailija saattaa valita toisin. Kilpailija ehkä ymmärtää asiakkaitaan paremmin hallitsemalla asiakastietoa tehokkaammin, tarjoaa siksi asiakkaalle sopivampia ratkaisuja, innovoi uudenlaisia ansaintamalleja ja keksii kilpailuetua tuottavia palvelukonsepteja. Digitalisaatioon panostava kilpailija voi myös tarjota paremman asiakaskokemuksen: asiakkaat kun odottavat aina vain enemmän ajasta ja paikasta riippumattomia palveluja. Työtavatkin voivat olla tehokkaampia, jolloin voidaan tarjota halvemmalla tai kerätä ainakin parempi kate samalla hinnalla. Saattaa käydä niinkin, että parhaat työntekijät hakeutuvat enemmän digitaaliseen tulevaisuuteen suuntautuneeseen firmaan.

Kun on aika selvittää yrityksesi digitalisaatiovalmius ja digitalisaatiomahdollisuudet, tilaa konsulttimme paikalle.

Timo Hakkarainen on Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancyn yrityskonsultti, joka on työurallaan tehnyt sitä, mitä nyt saarnaa. 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä hän oli mukana digitalisoimassa perinteistä liiketoimintaa vastaamaan toimialan uusia vaatimuksia. 2010-luvulla hän toimi toimitusjohtajana startupissa, joka pioneeriyrityksenä oli muuttamassa oman toimialansa totuttuja analogisia prosesseja digitaalisiksi. Hakkarainen on myös teatterin, oopperan ja kirjallisuuden suurkuluttaja, ja Samuel Beckett on yksi hänen idoleistaan sillä erotuksella, että Beckettin pessimismi ei kuulu Hakkaraisen palettiin.